Case study: Sähköajoneuvon purku akkujen purkutyön turvallisuuden edistämiseksi

Sähköajoneuvojen määrän nopea kasvu Euroopassa on tuonut näkyviin uudenlaisen riskikentän, jossa akkujen huoltaminen, korjaaminen ja purkaminen asettavat sekä teknisiä että työturvallisuuteen liittyviä haasteita. EU:n uusi akkuasetus (EU 1542/2023) ohjaa akkujen kohti pidempää elinkaarta ja parempaa korjattavuutta, mutta käytännön tasolla toimintamallit ovat hajanaisia ja osaaminen puutteellista.

Turun ammattikorkeakoulun vetämä EAKR-kehityshanke Litium-ioniakkujen korjattavuuden, diagnostiikan ja uudelleenkäytön edistäminen rakentuu case-tutkimuksille, joissa yhdistyvät:

• akkujen elinkaaritutkimus,
• autonpurkamojen ja korjaamojen käytännön toiminta,
• turvallisuus- ja regulaationäkökulma.

Ajankohtainen ja havainnollinen esimerkki näistä haasteista on Kuopiossa sattunut sähköauton akkupalo, jossa huoltotoimenpiteiden yhteydessä syntynyt virhe johti vakavaan vaaratilanteeseen (Tiihonen 2026).

Sähköajoneuvojen akkujärjestelmä kiertotalouden mukaiseksi

Hankkeen perusoletus on, että nykyinen sähköajoneuvojen akkujärjestelmä ei vielä täytä kiertotalouden edellytyksiä. Ongelmat tiivistyvät kolmeen teemaan:

1. Akut eivät ole suunniteltu korjattaviksi

• Akut ovat mekaanisesti ja sähköisesti suljettuja rakenteita, joissa yksittäinen vika voi tehdä akkupaketista jätettä.
• Nykyinen akkurakenne (liimatut, umpinaiset, Cell-to-pack/chassis) vaikeuttaa vikaantuneiden kennojen, moduulien tai liitosten korjaamista.

2. Diagnostiikka on riittämätöntä ja epäyhtenäistä

• Vian paikantaminen kennotasolle on harvoin mahdollista korjaamoympäristössä.
• Käytettyjen tai vaurioituneiden akkujen todellista kuntoa ei pystytä luotettavasti arvioimaan, mikä johtaa ennenaikaiseen kierrätykseen.

3. Turvallisuusriskit voivat olla aliarvioituja

• Sekä purkamotoiminnassa että korjaamoissa esiintyy tilanteita, joissa suurjänniteakun todellinen tila ei ole tiedossa.
• PK-sektorilta puuttuvat tekniset ohjeistukset, liiketoimintamallit ja riskienhallintakehikot akkujen korjaukseen ja uudelleenkäyttöön.

Kuopion tapaus osoittaa, että jopa ammattikorjaamossa tehty virhe – akkuun osuva poraus – voi johtaa oikosulkuun, myrkyllisten kaasujen vapautumiseen ja lopulta tulipaloon (Tiihonen 2026). Näihin ongelmiin kytkeytyy suoraan EU:n akkuasetus (1542/2023), joka asettaa uusia vaatimuksia mm. korjattavuudelle, akkupassille ja uudelleenkäytölle.

Korkeajännitekomponenttien vaurioituminen ohjaa purkujärjestystä

Turun ammattikorkeakoulu sain käyttöönsä aineiston, jossa Oili Jalosen autopurkamolla purettiin Hyundai Ioniq 5 (vuosimallia 2022), jossa oli osittain palanut korkeajänniteakku. Tulipalon jälkeen jälkeen ajoneuvo oli vakuutusyhtiön toimesta lunastettu asiakkaalta ja myyty eteenpäin Copart-huutokaupassa. Copart-huutokauppa on täysin verkossa toimiva kansainvälinen myyntialusta, joka on suunnattu lähinnä ammattilaisille sekä sitä Suomessa käyttävät erityisesti vakuutusyhtiöt.

Oili Jalosen purkamolla ajoneuvo purettiin runkoon saakka ja kaikki uudelleenkäyttöön soveltuvat osat/komponentit myytiin asiakkaalle. Ajovoima-akku ei vaurioiden vuoksi soveltunut uudelleenkäyttöön.

Purkaminen tehtiin varotoimin, koska ajoneuvon täyttä virrattomuutta ei voitu varmistaa, vaikka huoltoerotin oli auki. Copart-huutokauppa ei myöskään kertoman mukaan ottanut vastuuta ajoneuvon virrattomuudesta. Tämä vastaa havaintoja myös korjaamoympäristöistä, joissa sähköautojen turvallisuus perustuu usein oletuksiin eikä mitattuun tietoon.

Ennen ajovoima-akun poistamista, korkeajännitekaapelit irrotettiin ajomoottorista. Purkajan kertoman mukaan akussa osittain kiinni olevat ja pahoin palaneet kaapelit asettivat merkittävän työturvallisuusriskin. Purkaminen aloitettiin siitä syystä ns. käänteisessä järjestyksessä eli kaapelit irrotettiin ensin ajomoottorista ja edettiin kohti akustoa.

Akkujen turvallinen käsittely vaatii systemaattista tutkimustyötä

Ilta-Sanomien uutisoimassa tapauksessa Hyundai-sähköauto syttyi tuleen, kun mekaanikko porasi vahingossa suurjänniteakkuun yrittäessään irrottaa katkennutta kiinnityspultti. Raportoitu akkupalo ei ole yksittäinen poikkeus, vaan indikaattori järjestelmätason ongelmasta, johon Turun ammattikorkeakoulun vetämä hanke pyrkii vastaamaan.

Vaurioituneen ajovoima-akun poistaminen ajoneuvosta on teknisesti mahdollista, mutta diagnostiikan ja turvallisuuden epävarmuus hidastavat toimintaa ja lisäävät riskejä, mikä näkyy myös Kuopion onnettomuustapauksessa. Akkujen purkamisen pullonkaulat eivät ole vain mekaanisia vaan diagnostisia, turvallisuuteen ja tietovirtoihin liittyviä.

Lue koko raportti sähköautonpurusta täällä: Case Study: Sähköautonpurku Oili Jalosen autopurkamolla

 

Lähteet

Tiihonen, O. (2026) Sähköauto syttyi tuleen, kun korjaaja porasi vahingossa sen akkuun. Ilta‑Sanomat, 7.4.2026. https://www.is.fi/autot/art-2000011763803.html